Oppiminen riippuu seurauksista

Me, ihmiset ja eläimet, opimme koko ajan jotain. Tietoinen kouluttaminen ja opiskelu on vain pieni osa sitä kaikkea, mitä ihmiset ja eläimet oppivat elämänsä aikana. Seurausten avulla opimme tilannekohtaisesti, minkälainen käyttäytyminen on kannattavaa ja minkälainen ei.

Tässä blogitekstissä selitän käytännön esimerkkien avulla käyttäytymisen seurauksista käytetyt termit: positiivinen vahvistaminen, negatiivinen vahvistaminen, positiivinen heikentäminen ja negatiivinen heikentäminen. Näitä neljää mahdollista käyttäytymisen seurausta kutsutaan operantin ehdollistumisen nelikentäksi.

Vahviste ja heikenne

Operantin ehdollistumisen nelikenttä kuvaa seurauksia, joita yksilön käyttäytymisellä on ja miten nämä seuraukset tulevat vaikuttamaan yksilön käyttäytymiseen tulevaisuudessa. Havainnoitava käyttäytyminen on aina se, joka edelsi seurausta. Seuraus vaikuttaa nimenomaan sitä juuri edeltäneeseen käyttäytymiseen.

Vahviste vahvistaa sitä edeltänyttä käyttäytymistä. Kun käyttäytymisestä seuraa vahvisteita, yksilö todennäköisesti toimii jatkossakin samalla tavalla. Kyseinen käyttäytyminen lisääntyy ja vahvistuu. Arkikielessä vahvisteesta saatetaan käyttää nimitystä palkkio tai palkka.

Heikenne heikentää sitä edeltänyttä käyttäytymistä. Kun käyttäytymisestä seuraa heikenteitä, yksilö todennäköisesti vähentää sillä tavalla toimimista tulevaisuudessa. Kyseinen käyttäytyminen vähenee, heikkenee tai loppuu kokonaan. Arkikielessä heikenteestä käytetään sanaa rankaisu.

Positiivinen ja negatiivinen

Arkikielessä positiivinen tarkoittaa yleensä jotain hyvää ja negatiivinen jotain huonoa. Operantin ehdollistumisen nelikentässä nämä eivät kuitenkaan kerro, onko seuraus hyvä vai huono.

Positiivinen tarkoittaa, että tilanteeseen lisätään jotain. Negatiivinen tarkoittaa, että jotain otetaan pois tai vähennetään. Molemmissa tämä “jotain” voi olla miellyttävää tai epämiellyttävää, konkreettinen asia (herkku, lelu, kosketus) tai abstraktimpi esimerkiksi tunnetilaan vaikuttava asia (mielihyvä, pelko).

Positiivinen vahviste on siis jotain miellyttävää, jota tulee lisää käyttäytymisen seurauksena.

Negatiivinen heikenne tarkoittaa sitä, että jotain miellyttävää otetaan pois.

Positiivinen heikenne on jotain epämiellyttävää, jota tulee lisää käyttäytymisen seurauksena.

Negatiivinen vahviste tarkoittaa sitä, että jokin epämiellyttävä poistuu. 

Oppija määrittää vahvisteet ja heikenteet

Yksilö, oppija määrittää sen, mikä on milloinkin vahviste ja mikä heikenne. Vaikka eläintä kouluttava ihminen ajattelisi jonkin herkun olevan hyvä vahviste, se ei ole sitä, jos se ei lisää toivottua käyttäytymistä.

Sitä, mikä on vahviste tai heikenne, ei usein näe heti. Seuraus kertoo yksilölle, oliko käyttäytyminen kannattavaa vai ei. Kannattaako näin toimia vastaavassa tilanteessa ensi kerrallakin? Käyttäytymisen muutoksia seuraamalla voimme selvittää, mikä missäkin tilanteessa toimii yksilölle vahvisteena tai heikenteenä.

Positiivisen vahvistamisen käyttö koulutuksessa on paras vaihtoehto sillä siinä keskitytään palkitsemaan toivottua käyttäytymistä eikä rankaisemaan ei-toivottua. Hyvin suunniteltu koulutus on tehokasta ja kaikille osapuolille mielekästä. Positiivinen vahvistaminen on siinäkin mielessä turvallinen vaihtoehto, että pienten inhimillisten virheiden tekeminen, esimerkiksi ajoituksessa, ei lähtökohtaisesti aiheuta hallaa ihmisen ja eläimen väliselle suhteelle. Sen sijaan epämiellyttävän tunteen ja kivun aiheuttaminen syö luottamussuhdetta.

Käytännön esimerkkejä

Näissä käytännön esimerkeissä oletuksena on, että kyseiset seuraukset ovat oppijan mielestä heikenteitä tai vahvisteita.

Positiivinen vahvistaminen:

• Koira istuu. Ihminen antaa koiralle namin. Koira istuu jatkossakin kyseisessä tilanteessa.
• Hevonen seisoo paikallaan. Ihminen antaa hevoselle makupalan. Hevonen seisoo jatkossakin paikallaan kyseisessä tilanteessa.

Negatiivinen vahvistaminen:

• Koira vetää hihnassa. Ihminen pysähtyy. Koira kääntyy ja tulee ihmisen luokse. Ihminen jatkaa kävelemistä. Tuntiessaan hihnapaineen näissä olosuhteissa koira jatkossakin kävelee ihmisen luokse päästäkseen jatkamaan matkaa.

→ Paineen tunteen helpottuminen toimii negatiivisena vahvisteena ihmisen luokse tulemiselle. Tähän opetustapaan sisältyy mahdollisesti pitkittynyt paineen tunnen, epävarmuutta ja turhautumista sekä ihmisen että koiran puolesta.

• Hevonen seisoo paikallaan ihmisen edessä. Ihminen koskee hevosta raipalla rintakehään. Hevonen ottaa askeleen taaksepäin. Ihminen lakkaa koskemasta raipalla. Hevonen jatkossakin peruuttaa tuntiessaan raipan kosketuksen rintakehällään näissä olosuhteissa.

→ Raippakosketuksen poistuminen toimii negatiivisena vahvisteena peruuttamiselle.
Tähän opetustapaan sisältyy epävarmuutta, epämiellyttävä kosketus ja turhautumisen riski.

Negatiivinen heikentäminen:

• Koira istuu. Ihminen laskee ruokakuppia koiran eteen. Koira nousee ylös. Ihminen nostaa ruokakuppia ylemmäs. Jatkossa koira välttää nousemista näissä olosuhteissa, tämän ihmisen kanssa.

→ Ruokakupin poistuminen eli ruuan poistuminen koiran ulottuvilta toimii negatiivisena heikenteenä istumisesta nousemiselle.
Tämä koulutustapa aiheuttaa turhautumista, epävarmuutta ja epämiellyttäviä tunteita.

• Ihminen lähestyy hevosen karsinaa kantaen hevosen ruokaa. Hevonen alkaa potkia karsinan ovea. Ihminen menee pois. Jatkossa hevonen vähentää potkimista, kun tämä tietty ihminen lähestyy ruuan kanssa näissä olosuhteissa.

 → Ruokaa kantavan ihmisen poistuminen toimii negatiivisena heikenteenä karsinan oven potkimiselle.
Hevonen ei edelleenkään tiedä, millä käyttäytymisellä ruuan saa nopeiten. Tämä koulutustapa aiheuttaa turhautumista, epävarmuutta ja epämiellyttäviä tunteita.

Todellisuudessa tilanne ei ratkea näin yksinkertaisesti, sillä negatiivinen heikentäminen aiheuttaa molemmissa esimerkkitilanteissa eläimelle turhautumista. Koiralla turhautuminen voi näkyä hyppimisenä, vinkumisena, haukkumisena ja hevosella lisääntyneenä potkimisena, kuopimisena, pään heilutteluna.

Positiivinen heikentäminen:

• Koira hyppää ruokapöytää vasten. Ihminen tönäisee koiran lattialle. Jatkossa koira vähentää pöytää vasten hyppäämisestä tämän ihmisen läsnäollessa, näissä olosuhteissa.

→ Tönäisy on positiivisena heikenne pöytää vasten hyppäämiselle.
Koira ei tiedä, miten tilanteessa olisi pitänyt toimia. Se todennäköisesti edelleen hyppää pöytää vasten, kun kyseinen ihminen tai ihmisiä ylipäänsä ei ole läsnä. Toimintatapa heikensi koiran luottamusta ihmiseen ja tuotti pelkoa ja mahdollisesti kipua, mutta ei tehokkaasti muuttanut koiran käyttäytymistä. Positiivisen heikentämisen käyttö on vaaraksi koiran hyvinvoinnille.

• Ratsastustilanteessa hevonen nostaa päätään ylöspäin. Ratsastaja kiskaisee ohjista hevosen pään takaisin alaspäin. Jatkossa hevonen välttää nostamasta päätä ylöspäin tässä tilanteessa, tämän ihmisen kanssa.

→ Hevonen nosti päätään todennäköisesti kivun tai epämiellyttävän tunteen vuoksi. Jatkossa hevonen saattaa osoittaa epämukavaa oloaan toisella tavalla tai passivoitua. Toimintatapa heikensi hevosen luottamusta ihmiseen ja tuotti pelkoa ja kipua, mutta ei ratkaissut ongelmaa. Positiivisen heikentämisen käyttö on vaaraksi hevosen hyvinvoinnille.

Onko negatiivinen vahviste pahasta?

Negatiivisen vahvisteen käyttäminen koulutuksessa vaatii tarkkaa ajoitusta, jotta se ei aiheuta pitkittyneitä epämiellyttäviä tunteita ja jotta lopulliseen opetettuun käyttäytymiseen ei jää mielleyhtymää ikävästä kosketuksesta. Kouluttajan on oltava tarkkana, jotta epämiellyttävä kosketus on mahdollisimman lievä, mieluiten vain hipaisu ja se päättyy heti, kun eläin tekee oikeansuuntaisen liikkeen tai painonsiirron. 

Saman käyttäytymisen voisi myös opettaa kohteen avulla käyttämällä vain positiivista vahvistamista. Tällöin väistämisen sijaan eläintä opetetaan hakeutumaan haluttuun suuntaan ja vahvistetaan kohteen suuntaan hakeutumista positiivisesti. Kun koulutus suunnitellaan niin, että se etenee pienin askelin ja on mahdollisimman selkeää eläimelle, se on eläimelle miellyttävä kokemus ja lisää eläimen kokonaisvaltaista hyvinvointia antamalla oivalluksen ja onnistumisen kokemuksia.

Jos on tottunut kouluttamaan heikenteillä tai negatiivisella vahvisteella, hyppy pelkkään positiiviseen vahvistamiseen voi tuntua alkuun hankalalta ja vaikealta. Välivaiheena voikin käyttää negatiivisen vahvisteen ja positiivisen vahvisteen yhdistämistä. Tällöin negatiivista vahvistetta opetellaan käyttämään niin, että tuotettu paine on mahdollisimman vähäinen ja se poistuu nopeasti. Ajoitus harjoitellaan tarkasti. Kun eläin tekee toivotun suuntaisen käyttäytymisen, paine poistuu heti ja sitä seuraa positiivinen vahviste.

Mikä on eettistä kouluttamista?

Koulutusta varten sopivaa seurausta valitessa tärkeää on eettisyyden pohtiminen. Sen lisäksi, että kouluttajina haluamme tehokkaasti päästä tavoitteeseemme, meidän tulee miettiä, miltä oppimistilanne tuntuu eläimestä. Onko tilanne miellyttävä, mahtava, jännittävä vai pelottava? Meidän tulisi aina valita keinot, jotka ovat eläimelle parhaat ja jotka edistävät ja ylläpitävät yksilön hyvinvointia.

Positiivinen vahvistaminen on nelikentästä eettisesti hyväksyttävä käyttäytymisen muokkaamisen keino. Suunnitelmallisessa kouluttamisessa eläimelle tulisi pyrkiä mahdollistamaan onnistuminen ja saada aikaan miellyttäviä tunteita. Suunnitelmallisessa kouluttamisessa koulutusympäristö rakennetaan niin, että eläimen on helppo onnistua ja kouluttaja pääsee nopeasti vahvistamaan oikeansuuntaista käyttäytymistä. Hyvin suunniteltu koulutus, joka on eläimen mielestä mukavaa, on myös kaikkein tehokkain keino muuttaa eläimen käyttäytymistä.

Negatiivinen vahvistaminen on ongelmallinen sen sisältämän heikenne-elementin vuoksi. Jotta kouluttaja voi poistaa tilanteesta jotain epämiellyttävää, tilanteeseen täytyy ensin sisältyä jotain epämiellyttävää. Tämä usein tarkoittaa, että kouluttaja aiheuttaa eläimelle epämiellyttävän kokemuksen voidakseen sitten poistaa sen. Eläimen täytyy mahdollisesti itse arvuutella, mikä käyttäytyminen saa epämiellyttävän kokemuksen poistumaan. Tämä voi aiheuttaa myös turhautumista ja sellaisia oheiskäyttäytymisiä, joita kouluttaja ei toivoisi sisältyvän koulutettavaan käyttäytymiseen.

Negatiivinen heikentäminen ja positiivinen heikentäminen keskittyvät siihen, mitä eläin teki ihmisen mielestä väärin. Ne eivät kerro eläimelle, mitä kannattaa tehdä, vaan mitä ei kannata tehdä. Erilaisten käyttäytymisten mahdollisuus koulutustilanteessa on lähes loputon, joten on epäeettistä jättää eläin arvuuttelemaan oikeaa käyttäytymistä ja tuottaa virheistä epämiellyttäviä tunteita tai kipua. Eettisempää on tehdä tilanteesta niin selkeä, että eläin onnistuu toimimaan toivotulla tavalla ja sitten palkita eläin toivotun suuntaisesta käyttäytymisestä.

Paneelikeskustelu 15.11.2024

Eläinlähtöisen jäsenenä pääset kuuntelemaan eläinalan ammattilaisten keskustelua negatiivisen vahvisteen ja negatiivisen heikenteen käytöstä koulutuksessa ja arjessa. Paneelikeskustelu pidetään 15.11.2024 klo 18.30 ja siitä tulee myös tallenne jäsensivustolle. Panelisteina Jirka Vierimaa, Sofia Haapanen, Anna Kilpeläinen ja Oona Pikkarainen.